Takaisin aloitussivulleKysymyksiä ja vastauksia lukivaikeudesta ja lukihäiriö.fi-sivustosta
- Milloin lukihäiriöstä tuli tunnistettu ilmiö?
- Paheneeko lukivaikeus iän myötä?
- Mistä löytyy apuohjelmia?
- Mitä tehdä kun koulu ei halua testata lukivaikeutta?
- Onko väärin jos oppilas saa tehdä kokeet suullisesti ja käyttää koulussa tietokonetta?
- Onko vaikeus luetun ymmärtämisessä aina yhteydessä lukivaikeuteen?
- Onko olemassa lukivaikeuden alalajia, jossa ei osaa kirjoittaa b- ja d-kirjaimia?
- Mihin testeihin?
- Mistä apua sanojen löytämisen vaikeuteen?
- Mitä neuvoja akateemisesta urasta haaveilevalle?
- Mistä saa apua jos ei ole koulussa?
- Voiko minulla olla lukivaikeus, vaikka pikatesti ei siihen viittaakaan?
- Miksi sivustolla ei kerrota dyskalkuliasta?
Milloin lukihäiriöstä tuli tunnistettu ilmiö?
Hei! Minulla todettiin 2012 lukihäiriö. Olen 30-vuotias. Kokemukset-osiossa yli 40-vuotiaat kertovat, että heidän häiriö löytyi peruskoulussa alaluokalla. Neuropsykologi sanoi minulle, että ”sinun nuoruudessani ei olla tunnettu sairautta vielä”. Nyt en ole enää edes yhteiskuntatakuun piirissä. Minä vuonna sairaus oli tiedossa koulujärjestelmässä? Kiitos vastauksesta.
Hei!
Nähdäkseni tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Suomessa peruskoulun erityisopetus perustuu opettajan arvioon eikä diagnoosia lukihäiriöstä tarvita.
Neuropsykologi todennäköisesti tarkoitti, että lukihäiriötä tai -vaikeutta ei tunnistettu eikä siihen ole kiinnitetty huomiota sinun nuoruudessasi. Monien lukivaikeus todetaan vasta aikuisena.
Osassa kouluissa lukivaikeus on silti saatettu testata, ja siihen on saatu erityisopetusta. Tavallista on myös, että oppilas on voinut saada vähän aikaa lukiopetusta tai muuta osa-aikaista erityisopetusta. Kouluissa on saatettu testata lukivaikeutta jollakin tavalla, mutta siitä ei ole kerrottu tarkasti oppilaalle tai hänen vanhemmilleen.
Aikuisten lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia selvittäneen työryhmän muistiossa vuodelta 1992 todetaan, että lukiopetus aloitettiin Suomessa vuonna 1949. Peruskoulu-uudistuksen myötä osa-aikaista erityisopetusta oli mahdollista saada lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksiin. Lukiopetus oli kuitenkin vielä 1960-luvun lopulla keskittynyt Etelä-Suomeen ja suurimmille paikkakunnille. Ylioppilastutkintolautakunnassa on vuodesta 1976 ollut erityinen lukivaliokunta, joka käsittelee lukivaikeuslausunnot.
Merkittävänä ajanjaksona voidaan kuitenkin pitää 1990-lukua, jolloin tietoisuus lukivaikeudesta lisääntyi erityisesti lukijärjestöjen perustamisen myötä. Koulujärjestelmän kannalta merkittävä vuosi on 2001, jolloin lukemis- ja kirjoittamisvaikeus rinnastettiin vammaan ylioppilaskirjoituksissa. Tämän myötä tuli mahdolliseksi saada erityisjärjestelyjä lukivaikeuden perusteella.
Nykyisin lukivaikeus pyritään huomioimaan myös aikuiskoulutuksessa. Sen perusteella voi myös hakea neuropsykologista tai ammatillista kuntoutusta, joskin kuntoutuksen saaminen yksinomaan lukivaikeuteen on harvinaista.
Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM, Kuntoutussäätiö
Paheneeko lukivaikeus iän myötä?
Minulla on todettu jo 60-luvulla lukihäiriö, jonka kanssa olen kuitenkin tullut suhteellisen hyvin toimeen. Nyt 52-vuotiaana olen huomannut, että lukihäiriöni on vaikeutunut. Vaikuttaako ikääntyminen, vaihdevuodet tai esim. stressi siihen?
Ikääntyminen tuo uusia haasteita oppimiselle ja muistin toiminnalle, kun ikääntyvän aivot eivät toimi enää yhtä tehokkaasti kuin nuorempien. On havaittu, että esimerkiksi lukivaikeus usein pikemminkin korostuu ikääntymisen vaikutuksesta kuin häviää.
Aiheesta on mainittu esimerkiksi Kuntoutussäätiön julkaisussa Aikuisten oppimisvaikeuksien tunnistaminen, arviointi ja kuntoutus.
Tiedottaja Johanna Kainulainen
Celia-kirjasto
Mistä löytyy apuohjelmia?
Mistä voi kysyä ja ostaa kirjoittamiseen liittyviä apu-ohjelmia lukihäiriöiselle opiskelijalle?
Puhuvia oikolukuohjelmia myyvät esimerkiksi Turun yliopiston Oppimistutkimuksen keskus ja Comp-Aid Oy. Alla linkit myynnissä oleviin ohjelmiin:
Erilaisten oppijoiden liiton sivuilla on myös koottuna esimerkkejä harjoitusohjelmista.
Pedagoginen suunnittelija Leena Holopainen
Celia-kirjasto
Mitä tehdä kun koulu ei halua testata lukivaikeutta?
Itselläni on lukivaikeus, ja epäilen, että myös viidestä lapsestani kolmella on lukivaikeus. Peruskoulussa kuitenkin sanovat, että on liian aikaista testata heitä, vaikka viitteitä lukihäiriöstä on.
Jos asiaa ei saada selvitettyä yhteistyössä koulun kanssa, suosittelen yhteydenottoa Erilaisten oppijoiden liittoon, jolla on alueellisia järjestöjä ympäri Suomen: https://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi
Mikäli sinä itse tai lapsesi ette ole Celia-kirjaston asiakkaita, voitte liittyä asiakkaaksi toimittamalla todistuksen lukivaikeudesta kirjastoon, jonka jälkeen voi lainata kauno- ja tietokirjallisuutta äänikirjoja täysin maksutta. Valikoimissa on lisäksi runsaasti oppikirjoja, jotka ovat maksullisia.
Lisätietoja: https://www.celia.fi
Tiedottaja Johanna Kainulainen
Celia-kirjasto
Onko väärin jos oppilas saa tehdä kokeet suullisesti ja käyttää koulussa tietokonetta?
Lapsellani on lukivaikeus, ja toivon, että hän saisi käyttää koulussa tietokonetta ja voisi tehdä kokeet suullisesti. Opettaja ei kuitenkaan suostu siihen. Onko apuvälineiden käyttäminen pedagogisesti väärin?
Mainitsemasi käytännön ei käsittääkseni ajatella olevan pedagogisesti väärin. Mutta sen toteuttaminen vaatii toki opettajalta resursseja, kun pitää tehdä yhden kanssa suullinen koe henkilökohtaisesti, vaikka tavallisesti kokeen suorittaa koko luokka yhdellä kertaa. Samoin se, että jollakin on tietokone käytössä ja muilla ei, voi toki herättää muissa närää. Tässä voi olla syitä siihen, miksi opettaja suhtautuu kyseisiin tukitoimiin nihkeästi. Mutta kyllä näitä tukitoimia voi hyvin esittää, jos niitä on suositeltu oppilaalle. Toinen mahdollisuus on tietenkin se, että opettaja ei esimerkiksi huomioi kirjoitusvirheitä ja tekstin ”kirjallista tasoa” reaaliaineiden koevastauksissa. Käsin vastausten kirjoittaminen ja korjaileminen on lukivaikeuksiselle kuitenkin huomattavasti hitaampaa kuin muille, joten sitä olisi syytä kompensoida lisäajalla, jos tietokone tai suullinen vastaaminen ei käy.
Neuropsykologi Johanna Nukari
Kuntoutussäätiö
Onko vaikeus luetun ymmärtämisessä aina yhteydessä lukivaikeuteen?
Työskentelen lukihäiriöisten kanssa koulussa. Mietin opiskelijoita, joilla on VAIN luetun ymmärtämisessä vaikeuksia, missään muussa ei ilmene vaikeuksia, ei kirjoittamisessa, ei teknisessä lukutaidossa jne. Onko kyse ollenkaan lukihäiriöstä vai vaikuttaako esim. sanavaraston pienuus, lukemisen vähyys, lukutekniikan puute enemmän? Puheen ymmärtämisen vaikeus on myös todella vaikeata havaita. Voiko puheen ymmärtämistä mitata jollain mittarilla/testillä?
Pelkkiin luetun ymmärtämisen vaikeuksiin voivat todellakin vaikuttaa kaikki yllä mainitut seikat, kuten sanavaraston pienuus, lukemisen vähyys ja lukutekniikan puute. Myös tarkkaavuuden vaikeudet voivat vaikeuttaa luetun ymmärtämistä, jos ajatus lähtee lukiessa harhailemaan muualle. Aina tarkkaamattomat lapset tai nuoret eivät ole ylivilkkaita, jolloin näiden oppilaiden tarkkaavuusvaikeudet voivat helpommin jäädä huomaamatta. Kyse saattaa olla myös kielellisestä erityisvaikeudesta, jolloin ymmärtämisen vaikeudet näkyvät todennäköisesti myös puheen ymmärtämisen alueella.
Se on totta, että puheen ymmärtämistä on vaikea havainnoida ja arvioida, siinä on mukana myös paljon sekoittavia tekijöitä sen suhteen, mistä vaikeus tosi asiassa johtuu (ei ymmärrä vai ei vain esimerkiksi keskity kuuntelemaan vai onko peräti huono kuulo).
Psykologeilla ja puheterapeuteilla on erilaisia menetelmiä puheen ymmärtämisen arvioimiseksi, mutta valitettavasti minulla ei ole tiedossa mahdollisia yleisessä käytössä olevia menetelmiä, joita kuka tahansa voisi käyttää. Arvioinnin vaativuuden vuoksi ei tietysti ole huono idea, että se jätetään ammattilaisten huoleksi. Eli jos herää epäilyjä ongelmista, opiskelija kannattaa lähettää eteenpäin tutkimuksiin.
Neuropsykologi Johanna Nukari
Kuntoutussäätiö
Onko olemassa lukivaikeuden alalajia, jossa ei osaa kirjoittaa b- ja d-kirjaimia?
Onko jotain lukihäiriön ”alalajia”, jossa ei osaa kirjoittaa b- ja d-kirjaimia? Minä olen pitänyt itseäni ainutkertaisena kun en osaa käsin kirjoittaessa kirjoittaa b- ja d-kirjaimia ilman mallia. Olen siis 40v. Koneella se on helppoa, olin latojana 10 vuotta, mutta käsin se on vaikeaa. Nyt selvisi että nuoremmalla tyttärellä on sama, hän on 7 v. Itse opin lukemaan 8-vuotiaana, tytär osaa jo lukea suomeksi ja ruotsiksi, mutta hitaasti. Tein lukihäiriöpikatestin ja sain 9/22. Onko meillä joku oma häiriö?
Itse asiassa on hyvin yleistä, että lukivaikeuden yhteydessä kirjaimet saattavat vaihtaa paikkaa tai sekoittua, ja juuri nuo b ja d ovat niitä tyypillisiä ongelmakohtia. Kyse ei siis ole omasta erillisestä häiriöstä.
Neuropsykologi Johanna Nukari
Kuntoutussäätiö
Mihin testeihin?
Olen 25-vuotias nuori nainen. Olen kertaalleen jo käynyt ammattikorkean penkillä istumassa. Opiskelusta tuli ylitsepääsemättömän vaikeaa kielten kohdalla. Kysyin omalta opettajaltani mitä tehdä ja hän ei oikein osannut neuvoa minua. Joten jokseenkin sanoen masennuin ja lopetin koulun kesken.
Nyt harmittaa ja haluaisin opiskella kyseisen tutkinnon loppuun. Olen työskennellyt alalla 3 vuotta, ja tunnen tämän omakseni.
Tarvitsisin ilmeisesti uuden todistuksen lukihäiriöstäni, koska amk:n englannin opettaja ainakin takertui todistuksen vanhuuteen. Olen siis ollut neuropsykologisissa tutkimuksissa vuonna 2000. Pääsenkö terveyskeskuksen kautta testeihin, vai pitääkö mennä yksityiseen testaukseen?
Kun neuropsykologinen tutkimus on tehty nuoruusiässä, voi olla perusteltua hakeutua aikuisiässä vielä uudelleen tutkimuksiin. Lukivaikeus sinänsä ei kuitenkaan häviä aikuisuudessa, joten vanhemmankin tutkimustuloksen perusteella olisi suotavaa lukivaikeuteen liittyviä joustoja koulussa antaa.
Neuropsykologinen tutkimus on se perusteellisin tapa selvittää kehityksellisiä oppimisvaikeuksia ja niihin voi saada lähetteen joko terveyskeskus- tai työterveyslääkäriltä. Ongelma vain on se, että nämä lähetteet eivät aina mene läpi sairaanhoitopiirin poliklinikoilla, joissa akuutit sairastumiset ajavat monesti näiden ”kiireettömien” tapausten ohi. Mikäli tutkimuksia ei julkiselta puolelta saa, on aina mahdollista hakeutua yksityiselle puolelle tutkimuksiin. Myös erityisopettajat tekevät lukivaikeuteen liittyviä tutkimuksia, jotka ovat hieman edullisempia kuin neuropsykologinen tutkimus. Niissä keskitytään suppeammin itse lukivaikeuteen, eikä tehdä laajempaa kykytason, muistisuoriutumisen ym. arviota.
Tutkimuksissa sinun kannattaa pyytää tutkimuksen tekijää kirjaamaan suositukset erityisjärjestelyistä opintoihin tutkimuksesta kirjoitettavaan lausuntoon ja mahdollisesti pyytää vielä erillinen lukitodistuskin (ks. lisätietoja Opi Oppimaan -projektin sivuilta).
Neuropsykologi Johanna Nukari
Kuntoutussäätiö
Mistä apua sanojen löytämisen vaikeuteen?
Pikatestin mukaan sain 8 oikein, ja en tunnistanutkaan itseäni varsinaisesti lukihäiriöiseksi. Minun on kuitenkin tavattoman vaikea löytää sanoja puhuessa, ja tämä tuskastuttaa tuon tuostakin. En änkytä; sanat vain häviävät mielestä kun pitäisi puhua. Mistä saisin tähän apua?
Sanojen löytämisen vaikeus voisi viitata myös muun tyyppiseen kielelliseen vaikeuteen kuin lukivaikeuteen (ks. lisätietoa kielellisestä erityisvaikeudesta esim. Opi Oppimaan -projektin sivuilta).
Jotta sopivia apukeinoja voisi suunnitella, olisi ongelmasta hyvä saada tarkempi selvyys. Jos herää epäily kielellisestä erityisvaikeudesta, asiaa voi selvitellä esimerkiksi puheterapeutin tai neuropsykologin vastaanotoilla.
Neuropsykologi Johanna Nukari
Kuntoutussäätiö
Mitä neuvoja akateemisesta urasta haaveilevalle?
Mitä vaikeasta lukihäiriöstä kärsivän, mutta akateemisesti vaativasta urasta haaveilevan koululaisen kannattaa tehdä?
Ensimmäiseksi kannattaa hakeutua tutkimuksiin lukivaikeuden suhteen, mikäli sellaisissa ei ole vielä käynyt. Tutkimusprosessi voi lähteä lukiolaisen kohdalla käyntiin esimerkiksi erityisopettajan luona. Hän voi arvioida lukivaikeuden ilmenemistä ja mikäli tulee esiin tarvetta laajempiin tutkimuksiin, suosittaa sitten edelleen neuropsykologiin tutkimuksiin. On hyvä, että asianosainen saa itse kattavan käsityksen omasta vaikeudestaan ja ymmärtää missä asioissa lukivaikeus hänen kohdallaan näkyy, ja missä taas on omat vahvuudet. Tämä auttaa opintojen ja tukikeinojen suunnittelussa.
Tutkimuksen pohjalta erityisopettaja (tai psykologi) voi antaa suosituksia vaikeuden huomioinnista opinnoissa, joita voidaan soveltaa myös jatko-opintopaikassa. Näitä suosituksia voivat olla mm. lisäaika tenteissä ja mahdollisuus tenttiä kursseja pienemmissä osissa tai osoittaa omaa osaamistaan jollakin muulla tavalla kuin tenttimällä jne.
Lisäksi kannattaa ottaa käyttöön erilaiset lukivaikeuden kanssa selviytymistä tukevat apuvälineet ja tukikeinot jo heti alusta alkaen. Näitä voivat olla mm. äänikirjat, erilaiset vieraskielisen tekstin kanssa auttavat elektroniset kielenkääntäjät, ajatuskarttaohjelmat, tietokoneen puhetuki jne. Apua kannattaa uskaltaa pyytää myös opettajilta ja opiskelutovereilta. Mikäli esimerkiksi luentomuistiinpanoja ei ole saatavilla opettajan toimesta ja lukivaikeuslausunnosta huolimatta etukäteen, ehkä joku opiskelutoveri voi luovuttaa omansa ja voi keskittyä itse kuuntelemaan ja omaksumaan opetettavaa asiaa ilman keskittymistä häiritsevää kirjoittamista.
Lisäksi yliopistoilla toimii opintopsykologeja, joiden puoleen voi tarvittaessa kääntyä, jos opinnot alkavat pahasti takkuilla. Lukivaikeuteen on mahdollista hakea myös neuropsykologista kuntoutusta Kelan korvaamana, mikäli lukivaikeus vaikeuttaa merkittävästi opinnoista selviytymistä.
Neuropsykologi Johanna Nukari
Kuntoutussäätiö
Mistä saa apua jos ei ole koulussa?
Kiitoksia pikatestistä. Testin lopussa lukee ”Lukivaikeuden voi tutkimusten perusteella todeta erityisopettaja, puheterapeutti, psykologi tai neuropsykologi. Lukemiskyvyn häiriöstä voi saada tutkimusten perusteella myös lääkärin antaman diagnoosin.”
Miten tämä kannatta aikuisen ihmisen hoitaa joka EI ole koulussa? Olen nuori aikuinen alle 30v, mutta opiskelu innostus meni, koska en pärjää kirjallisissa ja lukuasioissa. Ammattikoulu meni ei-teoria asioissa todella hyvin, mutta en voi ajatellakaan kouluttautuvani lisää koska en pärjää kirjallisissa vaikka kuinka yrittäisin.
Kun miettii vielä ammattia, opintoja ja uraa, kannattaa ehdottomasti varata aika työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologille ja ottaa esiin, että nämä oppimisvaikeusasiat vaikuttavat omiin suunnitelmiin ja mahdollisiin opintoihin ja alan valintaan. Ammatinvalintapsykologit tekevät omia testauksia ammatteihin soveltuvuutta arvioidessaan, ja lisäksi heillä on määrärahaa lähettää tällaisessa tapauksessa henkilö neuropsykologisiin tutkimuksiin, joissa oppimisvaikeus selvitetään. Tämän tutkimuksen pohjalta asiakas voi ammatinvalintapsykologin kanssa yhdessä pohtia sopivia uravaihtoehtoja ja tukitoimia.
Ja rohkaisuksi voi todeta, että ilman muuta kannattaa lähteä hakemaan apua ja selvittämään omaa tilannetta. Kuntoutussäätiön vetämässä Opi oppimaan-hankkeessa vanhimmat osallistujat olivat yli 60-vuotiaita! Ja vielä siinä iässäkin he kokivat hyötyvänsä ja saavansa apua oppimisvaikeuksiin suunnatuista palveluista.
Neuropsykologi Johanna Nukari
Kuntoutussäätiö
Voiko minulla olla lukivaikeus, vaikka pikatesti ei siihen viittaakaan?
Tein sivuilla pikatestin ja tulos oli mielenkiintoinen. Vastasin yli puoleen kysymyksistä ei ja minulla kuitenkin on todettu paha lukihäiriö. Etenkin kysymys kartan käytöstä ja uudella paikkakunnalla eksymisestä huvitti: minulla on tuttavapiirini paras kartanlukutaito ja osaan yhden kerran karttaa vilkaistuani liikkua moitteetta ilman karttaa.
Pikatesti on yleisellä tasolla oleva tarkastuslista, josta saa suuntaa antavan arvion voiko kyseessä olla lukivaikeus, ja varsinaiset tutkimukset tekee aina asiantuntija.
Suurin osa pikatestin kysymyksistä liittyy nimenomaan lukivaikeuteen, mutta joukossa on myös kysymyksiä, jotka voivat liittyä enemmän muihin oppimisvaikeuksiin. Juuri tuo kyseinen kartanlukukysymys liittyy enemmän hahmotusvaikeuksiin (joita voi toki olla samalla henkilöllä, jolla on lukivaikeus, mutta niitä ei välttämättä ole).
Sinänsä on hyvinkin mahdollista, että henkilöllä on vaikea-asteinen lukihäiriö ja saa silti alle puolet kyllä-vastauksia. Silloin on todennäköisesti kyseessä sellainen onnellinen tilanne, että vaikeus on varsin kapea-alainen. Näin ollen vaikeudet liittyvät vain muutamaan kysyttyyn osa-alueeseen, mutta saattavat silloin näillä tietyillä osa-alueilla olla suuria (esim. lukeminen todella hidasta ja vieraita kieliä todella vaikea oppia, mutta ei esim. ongelmia keskittymisessä, puheen vastaanottamisessa, tai isoja vaikeuksia työmuistissa).
Neuropsykologi Johanna Nukari
Kuntoutussäätiö
Miksi sivustolla ei kerrota dyskalkuliasta?
Miksi sivuilla ei ole mitään dyskalkuliasta?
Lukihäiriö.fi-sivuston painopisteeksi on valittu lukivaikeus. Oppimisvaikeudet kuitenkin liittyvät hyvinkin kiinteästi toisiinsa, sillä hyvin usein ne esiintyvät päällekkäin, eli samalla ihmisellä voi olla useammanlaista oppimisvaikeutta.
Matematiikan vaikeuksia (voidaan puhua myös dyskalkuliasta tai laskemiskyvyn häiriöstä) ainakin jonkinasteisina esiintyy hyvin usein lukivaikeuden rinnalla. Suomalaisessa arviossa 9-12-vuotiaiden lasten aineistosta lukemisen ja laskemisen vaikeuksien päällekkäisyys oli 43 %. Vaikuttaa myös siltä, että matemaattisen oppimisvaikeuden esiintyminen ainoana kapea-alaisena oppimisvaikeutena on harvinaisempaa kuin sen esiintyminen yhdessä muiden oppimisvaikeuksien kanssa. Tämä vastaa myös omaa kliinistä kokemustani, en ole koskaan tutkinut henkilöä, jolla olisi ollut pelkkä matematiikan vaikeus ilman muita oppimisvaikeuksia.
Mikäli etsit tietoa muista oppimisvaikeuksista kuin lukivaikeudesta, kannattaa tutustua Oppimisvaikeus.fi -sivustoon.
Neuropsykologi Johanna Nukari
Kuntoutussäätiö