Kysymyksiä ja vastauksia lukihäiriöstä ja lukihäiriö.fi-sivustosta

Mitä neuvoja akateemisesta urasta haaveilevalle?

Mitä vaikeasta lukihäiriöstä kärsivän, mutta akateemisesti vaativasta urasta haaveilevan koululaisen kannattaa tehdä?

Ensimmäiseksi kannattaa hakeutua tutkimuksiin lukivaikeuden suhteen, mikäli sellaisissa ei ole vielä käynyt. Tutkimusprosessi voi lähteä lukiolaisen kohdalla käyntiin esimerkiksi erityisopettajan luona. Hän voi arvioida lukivaikeuden ilmenemistä ja mikäli tulee esiin tarvetta laajempiin tutkimuksiin, suosittaa sitten edelleen neuropsykologiin tutkimuksiin. On hyvä, että asianosainen saa itse kattavan käsityksen omasta vaikeudestaan ja ymmärtää missä asioissa lukivaikeus hänen kohdallaan näkyy, ja missä taas on omat vahvuudet. Tämä auttaa opintojen ja tukikeinojen suunnittelussa.

Tutkimuksen pohjalta erityisopettaja (tai psykologi) voi antaa suosituksia vaikeuden huomioinnista opinnoissa, joita voidaan soveltaa myös jatko-opintopaikassa. Näitä suosituksia voivat olla mm. lisäaika tenteissä ja mahdollisuus tenttiä kursseja pienemmissä osissa tai osoittaa omaa osaamistaan jollakin muulla tavalla kuin tenttimällä jne.

Lisäksi kannattaa ottaa käyttöön erilaiset lukivaikeuden kanssa selviytymistä tukevat apuvälineet ja tukikeinot jo heti alusta alkaen. Näitä voivat olla mm. äänikirjat, erilaiset vieraskielisen tekstin kanssa auttavat elektroniset kielenkääntäjät, ajatuskarttaohjelmat, tietokoneen puhetuki jne. Apua kannattaa uskaltaa pyytää myös opettajilta ja opiskelutovereilta. Mikäli esimerkiksi luentomuistiinpanoja ei ole saatavilla opettajan toimesta ja lukivaikeuslausunnosta huolimatta etukäteen, ehkä joku opiskelutoveri voi luovuttaa omansa ja voi keskittyä itse kuuntelemaan ja omaksumaan opetettavaa asiaa ilman keskittymistä häiritsevää kirjoittamista.

Lisäksi yliopistoilla toimii opintopsykologeja, joiden puoleen voi tarvittaessa kääntyä, jos opinnot alkavat pahasti takkuilla. Lukivaikeuteen on mahdollista hakea myös neuropsykologista kuntoutusta Kelan korvaamana, mikäli lukivaikeus vaikeuttaa merkittävästi opinnoista selviytymistä.

Neuropsykologi Johanna Nukari
Kuntoutussäätiö

Mistä saa apua jos ei ole koulussa?

Kiitoksia pikatestistä. Testin lopussa lukee "Lukivaikeuden voi tutkimusten perusteella todeta erityisopettaja, puheterapeutti, psykologi tai neuropsykologi. Lukemiskyvyn häiriöstä voi saada tutkimusten perusteella myös lääkärin antaman diagnoosin."

Miten tämä kannatta aikuisen ihmisen hoitaa joka EI ole koulussa? Olen nuori aikuinen alle 30v, mutta opiskelu innostus meni, koska en pärjää kirjallisissa ja lukuasioissa. Ammattikoulu meni ei-teoria asioissa todella hyvin, mutta en voi ajatellakaan kouluttautuvani lisää koska en pärjää kirjallisissa vaikka kuinka yrittäisin.

Kun miettii vielä ammattia, opintoja ja uraa, kannattaa ehdottomasti varata aika työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologille ja ottaa esiin, että nämä oppimisvaikeusasiat vaikuttavat omiin suunnitelmiin ja mahdollisiin opintoihin ja alan valintaan. Ammatinvalintapsykologit tekevät omia testauksia ammatteihin soveltuvuutta arvioidessaan, ja lisäksi heillä on määrärahaa lähettää tällaisessa tapauksessa henkilö neuropsykologisiin tutkimuksiin, joissa oppimisvaikeus selvitetään. Tämän tutkimuksen pohjalta asiakas voi ammatinvalintapsykologin kanssa yhdessä pohtia sopivia uravaihtoehtoja ja tukitoimia.

Ja rohkaisuksi voi todeta, että ilman muuta kannattaa lähteä hakemaan apua ja selvittämään omaa tilannetta. Kuntoutussäätiön vetämässä Opi oppimaan-hankkeessa vanhimmat osallistujat olivat yli 60-vuotiaita! Ja vielä siinä iässäkin he kokivat hyötyvänsä ja saavansa apua oppimisvaikeuksiin suunnatuista palveluista.

Neuropsykologi Johanna Nukari
Kuntoutussäätiö

Voiko minulla olla lukivaikeus, vaikka pikatesti ei siihen viittaakaan?

Tein sivuilla pikatestin ja tulos oli mielenkiintoinen. Vastasin yli puoleen kysymyksistä ei ja minulla kuitenkin on todettu paha lukihäiriö. Etenkin kysymys kartan käytöstä ja uudella paikkakunnalla eksymisestä huvitti: minulla on tuttavapiirini paras kartanlukutaito ja osaan yhden kerran karttaa vilkaistuani liikkua moitteetta ilman karttaa.

Pikatesti on yleisellä tasolla oleva tarkastuslista, josta saa suuntaa antavan arvion voiko kyseessä olla lukihäiriö, ja varsinaiset tutkimukset tekee aina asiantuntija.

Suurin osa pikatestin kysymyksistä liittyy nimenomaan lukivaikeuteen, mutta joukossa on myös kysymyksiä, jotka voivat liittyä enemmän muihin oppimisvaikeuksiin. Juuri tuo kyseinen kartanlukukysymys liittyy enemmän hahmotusvaikeuksiin (joita voi toki olla samalla henkilöllä, jolla on lukivaikeus, mutta niitä ei välttämättä ole).

Sinänsä on hyvinkin mahdollista, että henkilöllä on vaikea-asteinen lukihäiriö ja saa silti alle puolet kyllä-vastauksia. Silloin on todennäköisesti kyseessä sellainen onnellinen tilanne, että vaikeus on varsin kapea-alainen. Näin ollen vaikeudet liittyvät vain muutamaan kysyttyyn osa-alueeseen, mutta saattavat silloin näillä tietyillä osa-alueilla olla suuria (esim. lukeminen todella hidasta ja vieraita kieliä todella vaikea oppia, mutta ei esim. ongelmia keskittymisessä, puheen vastaanottamisessa, tai isoja vaikeuksia työmuistissa).

Neuropsykologi Johanna Nukari
Kuntoutussäätiö

Miksi sivustolla ei kerrota dyskalkuliasta?

Miksi sivuilla ei ole mitään dyskalkuliasta?

Lukihäiriö.fi-sivuston painopisteeksi on valittu lukivaikeus. Oppimisvaikeudet kuitenkin liittyvät hyvinkin kiinteästi toisiinsa, sillä hyvin usein ne esiintyvät päällekkäin, eli samalla ihmisellä voi olla useammanlaista oppimisvaikeutta.

Matematiikan vaikeuksia (voidaan puhua myös dyskalkuliasta tai laskemiskyvyn häiriöstä) ainakin jonkinasteisina esiintyy hyvin usein lukivaikeuden rinnalla. Suomalaisessa arviossa 9-12-vuotiaiden lasten aineistosta lukemisen ja laskemisen vaikeuksien päällekkäisyys oli 43 %. Vaikuttaa myös siltä, että matemaattisen oppimisvaikeuden esiintyminen ainoana kapea-alaisena oppimisvaikeutena on harvinaisempaa kuin sen esiintyminen yhdessä muiden oppimisvaikeuksien kanssa. Tämä vastaa myös omaa kliinistä kokemustani, en ole koskaan tutkinut henkilöä, jolla olisi ollut pelkkä matematiikan vaikeus ilman muita oppimisvaikeuksia.

Mikäli etsit tietoa muista oppimisvaikeuksista kuin lukivaikeudesta, kannattaa tutustua Opi oppimaan -projektin sivuihin.

Neuropsykologi Johanna Nukari
Kuntoutussäätiö